MINKÄLAISEN SUOMEN HALUAMME?

Tämä Suomen Muslimifoorumi ry:n blogiteksti on julkaistu Me Emme Vaikene- suurmielenosoituksen nettisivuilla: https://www.meemmevaikene.fi. Olemme mukana Me Emme Vaikene - mielenosoituksen tukijoukoissa. 

Haluammeko yhteiskunnan, jossa ihmisten perusoikeuksien loukkaamista voi perustella "uskontokritiikillä" tai "maahanmuuttokritiikillä"

• Miltä tuntuisi, jos julkisella paikalla huudellaan "rättipää terroristi" ja lapsesi päälle syljettäisiin, koska hän on sylkijän mielestä "väärän värinen" tai "vääräuskoinen"?

• Miltä tuntuisi, jos olemassaoloasi ja Suomeen kuulumistasi kyseenalaistettaisiin koko lapsuus -ja nuoruusikäsi?

• Miltä tuntuisi, jos sinulle sanottaisiin sosiaalisen median palstalla "olet rotupetturi"?

• Miltä tuntuisi, jos ammattitaitoasi kyseenalaistettaisiin toistuvasti, koska käytät huivia?

• Miltä tuntuisi, jos et pääse työhaastatteluihin johtuen Ahmed-nimestäsi?

• Miltä tuntuisi, jos päällesi hyökättäisiin, koska olet muslimi?

Nämä kokemukset ovat valitettavasti todellisuutta hyvinvointivaltiossamme ja tästäsyystä olemme yhteiskuntana tärkeän tienhaaran edessä. Sallimmeko islamofobian, rasismin ja syrjinnän vai astummeko tielle, jossa ei ole sijaa minkään asteiselle syrjinnälle?

Islamofobia on arkipäivää

Olemme muslimiyhteisöissä huolestuneena jo pitkään seuranneet uskontoon perustuvan vihapuheen normalisoitumista ja sitä, että muslimeihin kohdistettua islamofobiaa ei riittävissä määrin yhteiskunnassa tunnisteta. Islamofobian olemassaoloa ei myöskään tunnusteta samoin kuin monia muita rasismin muotoja. Islamofobia on kuitenkin todellista. Se näkyy arjen tasolla liian monen muslimin päivittäisessä elämässä. Muslimeihin kohdistetaan leimaavia narratiiveja, mistä valtiovarainministeri Purran (ps.) "musta säkki"-nimittely on vain yksi esimerkki. Uskontoon kytkeytyvät leimaavat puheet, vihakirjoitteluja häirintä kuvaavat islamofobian olemusta, jolla tarkoitetaanislamin kammoa tai vihaa sekä kaikkien tai useimpien muslimien pelkoa taiinhoa (Runnymede Trust 1997, 2). Tämä viha taustoittaa erityisen paljon verkossa tapahtuvaa kirjoittelua, jossa muslimeihinkohdistuva viha näkyy eriasteisina sanallisina hyökkäyksinä.

 
Verkon vihapuhe ei kuitenkaan ole kuin jäävuoren huippu. Poliisiammattikorkeakoulun vuoden 2021 raportin mukaan viharikokset ovat vuonna 2021 nousseet kasvuun. Lisäksi on tärkeää huomata, että poliisin vuonna 2021 kirjaamissa 133 uskontoon tai vakaumukseen kohdistuneessa viharikosilmoituksessa olivat yleisimmin kohteena muslimit. Poliisi kirjasi tuolloin yhteensä 55 muslimeihin kohdistunutta viharikosta. (Rauta 2022, 62.) Todettava on, että tämäkin on valitettavasti vain jäävuoren huippu, sillä valtaosa vihapuheesta jää piiloon, koska niistä ei tehdä riittävissä määrin ilmoituksia poliisille.

Vihapuhe kytkeytyy kiinteästi päättäjätasolle

Edellä kuvatut tilastot viharikoksista ja verkossa todentuva vihapuhe kytkeytyvät kiinteästi päättäjätasolle. Yleistä valtaa käyttävilläpäättäjillä on tärkeä vastuu, millaistakeskustelukulttuuria he toiminnallaan edistävät ja pitävätyllä. Leimaamista ja vihaa yllyttävät maahanmuuttokritiikiksi tai uskontokritiikiksi verhotut kirjoitukset luovat maaperää vastakkainasettelun ja vihapuheen lisääntymiselle. Näillä puheilla annetaan oikeutus toimia, jolloin islamofobia, rasismi ja syrjintä näkyvät yhä useamminfyysisinä hyökkäyksinä ja Poliisiammattikorkeakoulunraportin kuvaamien viharikosten lisääntymisenä.
Arjessa toteutuvaa rasismia ja islamofobiaa mahdollistavat islamiin ja muslimeihin kohdistuvan syrjinnän salliva ilmapiiri sekä rakenteissa vallitsevat toiseuttavat asenteet muslimeitakohtaan. Islam kuvataan vieraaksi uskonnoksi, jonka varjolla muslimit ovat "vapaata riistaa" loukata ja oikeutetaan vastakkainasettelua. Nämä asenteet eivät saa jäädä huomiotta, sillä niillä ja niiden pohjalta rakentuvalla vihalla on kauaskantoiset vaikutukset erityisesti lasten ja nuorten elämässä.

Muslimilapset ja nuoret toiseuttamisen kohteena

Muslimilapset ja nuoret joutuvat ylisukupolvisen rasismin jaislamofobian kohteeksi seuratessaan ensin vanhempiensa kohtaamaa syrjintää ja joutuessaan myöhemmin itse toistuvan vihapuheen sekä rakenteista kumpuavan toiseuttamisen kohteeksi. Tämä näkyy huolestuttavalla tavalla siinä, että Suomessa syntyneistä ja koko elämänsä täällä asuneista nuorista käytetään toistuvasti ulos sulkevia, uskonnollistavia ja rodullistavia narratiiveja. He joutuvat toistuvasti tilanteisiin, joissa heidän tulee jollain tavalla todistaa olevansa suomalaisia.

 
Suomen Muslimifoorumi ry on erityisen huolissaan lastenja nuorten yhteiskunnallisesta osallisuudesta ja hyvinvoinnista. Korostamme, että emme voi yhteiskuntana tukea rasismia, vihapuhetta ja islamofobiaa, jonka vaikutukset näkyvät laajimmin juuri lasten ja nuorten hyvinvoinnin heikkenemisenä ja syrjäytymisenä. Suomen Muslimifoorumi edellyttää jokaiselta Suomessa asuvalta sitoutumista islamofobian vastustamiseen. Islam on virallisesti tunnustettu uskonto Suomessa uskonnonvapauslain kautta ja poliittisten päättäjien tulisi kunnioittaa lakia.

Me emme enää vaikene ja meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa jollain tavalla. Profeetta Muhammed (Rh.) ohjasi vääryyttä kohdatessamme toimimaan seuraavasti: " Joka teistä näkee pahaa, muuttakoon sen kädellään. Jollei hän ei voi tehdä niin, muuttakoon sen puheellaan ja jollei hän voi tehdä niin, muuttakoon sen sydämellään, mikä on uskon heikoin taso" (Ṣaḥīḥ Muslim 49).

Suomen Muslimifoorumi ry
www.muslimifoorumi.fi
#MeEmmeVaikene #Islamofobia #Rasismi #Syrjintä #Yhdenvertaisuus #Ihmisarvo

Lähteet:

Rauta. J. (2022). Poliisin tietoon tullut viha rikollisuus Suomessa 2021. Tampere: Poliisiammattikorkeakoulu.

Runnymede Trust (1997). Islamophobia: a challenge for us all.

Sahih Muslim 49. Book 1, Hadith 84.