Sisäministeriössä selvitetään parhaillaan, voisiko ja pitäisikö uskonnolliset symbolit sallia osaksi poliisin virka-asua. Tällä hetkellä uskonnollisten symbolien tai vaatteiden käyttäminen osana poliisin virkapukua ei ole sallittua, ja näin ollen huivia käyttävä musliminainen on vaikean tilanteen edessä halutessaan poliisiksi. Monessa muussa maassa, esimerkiksi Ruotsissa ja Englannissa, huivin käyttö osana poliisin virkapukua on mahdollista. Suomessa myöskään armeijassa ei ole mahdollista käyttää huivia osana sotilaspukua, mistä on viime aikoina julkisuudessa käyty keskustelu

Päähuivin hijabin sallimista on vastustettu muun muassa turvallisuuteen vedoten. On esimerkiksi katsottu, että poliisin virka-asussa musliminaisten käyttämästä huivista saattaisi olla haittaa poliisin operatiivisissa tehtävissä. Lisäksi poliisin virka-asun on painotettu olevan neutraali ja siten tärkeä osa poliisin puolueettomuutta. Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisen tulee edistää yhdenvertaisuutta sekä viranomaisena että työnantajana. Yhdenvertaisuuden on tähän asti katsottu toteutuvan siten, että poliisin virkapuku on lähestulkoon sama kaikille. Samaan aikaan tavoitteena on se, että poliisi edustaa suomalaista yhteiskuntaa, joka tulee tulevaisuudessa muuttumaan entistä moninaisemmaksi. Pääministeri Marinin hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite edistää eri etnisistä taustoista tulevien henkilöiden hakeutumusta poliisikoulutukseen. Huivikielto kuitenkin rajaa osan musliminaisista poliisin ammatin ulkopuolelle.

Eikö musliminainen poliisina voi olla neutraali?

Suomen Muslimifoorumi ry:ssä näemme erittäin tervetulleena sisäministeriön poliisiosaston tekemän selvitystyön hijabin ja muiden uskonnollisten symbolien liittämiseksi osaksi poliisin virka-asua. On tärkeää, että suomalainen yhteiskunta kehittyy kokonaisvaltaisesti yhdessä muuttuvan väestörakenteen kanssa ja että viranomaiset yhdessä muiden työnantajien kanssa ryhtyvät purkamaan mahdollisia syrjiviä esteitä muslimien ja muiden vähemmistöjen työllistymisen ja muunlaisen yhteiskunnallisen osallistumisen kannalta.

Tavoite poliisin virka-asun neutraaliudesta on ongelmallinen ja nähdäksemme osin jopa hallitusohjelmakirjauksen vastainen. Mikäli tätä argumenttia neutraaliudesta käytetään huivin käyttöä vastaan, tarkoittaa argumentti ilmeisesti sitä, että huivin käyttö osana poliisin virkapukua tekisi poliisista epäneutraalin ja vaikuttaisi poliisin puolueettomuuteen. Poliisin on, luonnollisesti, kohdeltava kaikkia kansalaisia puolueettomasti ja yhdenvertaisesti. Muunlainen käytös voisi olla syrjintää, mikä on kielletty sekä rikoslaissa että yhdenvertaisuuslaissa. Valitettavan usein argumentit neutraaliudesta ja puolueettomuudesta kuitenkin hyväksytään sellaisenaan, eikä sitä tarkemmin avata tai kyseenalaisteta. Mikäli puolueettomuudella tarkoitetaan sitä, että huivia käyttävä musliminainen ei kykenisi kohtelemaan muita tai voisi itse virkatehtävää suorittaessaan tulla kohdelluksi puolueettomasti, on väite erikoinen ja itsessään syrjivä. Väite ei kuitenkaan ole erityisen yllättävä: moni huivia käyttävä musliminainen kokee ammatillisessa ympäristössään jatkuvasti väheksyntää sekä kohtaa osaamistaan ja neutraalisuuttaan väheksyviä ennakkoluuloja.

Lisäksi kun poliisin todetaan olevan neutraali, on tärkeää avata sitä, kenen näkökulmasta tällöin puhutaan. Mitä tarkoittaa se, että poliisi on neutraali; eikö huivia käyttävä poliisinainen voi olla neutraali tai puolueeton? Huivia käyttävän, mahdollisesti myös etniseen vähemmistöön kuuluvan naisen näkökulmasta valkoinen poliisimies tuskin tällöin olisi "neutraali" toimija. Suomen väestö on monimuotoinen, monikulttuurinen ja moniuskontoinen, ja viranomaisten tulisi myös edustaa tätä monimuotoisuutta. Emme voi tyytyä toteamukseen siitä, että valkoisuus on neutraalia. Neutraalius on muuttuva käsite ja neutraalia tulisikin olla se, että poliisi kuvastaa kaikkia suomalaisia. Ajatus ihmisten neutraliteetista on muutenkin itsessään hankala: jokaisella ihmisellä on tausta ja todellisuus josta he tulevat ja joka vaikuttaa ihmiseen kokonaisuutena: onko kukaan todella siis "neutraali"?

Suomen poliisin tulee edustaa suomalaista yhteiskuntaa

Vuoden 2020 poliisibarometrin mukaan haastatelluista suomalaisista 91 % luottaa poliisin toimintaan. Kuitenkin vain 53 % haastatelluista uskoo, että poliisi suhtautuu samalla tavalla sekä suomalaisiin että eri kulttuuritaustoista tuleviin. Etnisiin vähemmistöihin kuuluvat henkilöt ovatkin erilaisissa selvityksissä kertoneet kokemastaan epäasiallisesta kohtelusta poliisiviranomaisten toimesta. Syrjintä on myös aliraportoitua. Yksi syy siihen, miksi syrjinnästä ei raportoida viranomaisille, johtuu luottamuksen puutteesta.

Haluamme Muslimifoorumina herättää suomalaisia ajatukseen siitä, että neutraaliutta on ennemmin se, että poliisi edustaa suomalaista yhteiskuntaa. Tähän yhteiskuntaan kuuluvat myös huivia käyttävät musliminaiset ja muut uskonnolliset sekä etniset vähemmistöt. Kyseisiin vähemmistöihin kuuluvat henkilöt tulee nähdä osana yhteiskuntaa omina itsenään ja heille tulee taata yhtäläiset mahdollisuudet työllistyä eri aloille uskonnostaan riippumatta. Poliisiin mahdollisesti heikommin luottavan väestön suhtautumista virkavaltaan todennäköisesti edesauttaisi se, että poliisivoimissa olisi samaa taustaa omaavia henkilöitä. Lisäksi moninaisuus ja monikulttuurisuus poliisivoimissa mahdollistaisi myös poliisin sisäisen kehitystyön, näkemyksien laajentamisen ja monialaisen ymmärryksen monikulttuurisuudesta ja kulttuurien kohtaamisesta. Edellä mainittu on yhdenmukainen hallitusohjelmakirjauksen kanssa; erilaisten etnisistä taustoista tulevien hakeutumista poliisikoulutukseen on pyrittävä edistämään. Samaan aikaan niillä musliminaisilla, joilla muutoin olisi tarvittavat edellytykset toimia unelma-ammatissaan, ei ole tätä mahdollisuutta, mikäli he ovat valinneet huivin käytön.

Keskustelulla kohti yhteisiä ratkaisuja

Suomen Muslimifoorumi ry on täysin samaa mieltä siitä, että poliisin työturvallisuus on turvattava. Huivikieltoa on kuitenkin perusteltu myös sillä, että huivia käyttävä poliisi voisi provosoida poliisin toiminnan kohteeksi joutuvia henkilöitä tai muita henkilöitä. Tämä on varmasti totta ja seikka, joka täytyy työturvallisuudessa huomioida. Toisaalta myös etniseen vähemmistöön kuuluva poliisi tai naispoliisi voivat provosoida joitakin henkilöitä. Poliisin asiakaskunnan mahdolliset reaktiot ja syrjivät tai rasistiset näkemykset eivät kuitenkaan ole peruste estää tällaisten poliisien työskentelyä.

Keskusteluissa hijabin itsessään on katsottu voivan vaarantaa käyttäjänsä turvallisuuden. Huivia työasuna on tutkittu, ja huivin voidaan todeta olevan kuitenkin helposti suunniteltavissa sellaiseksi, että se esimerkiksi aukeaa siihen tartuttaessa. Huivia käyttävät naiset ovat myös usein valmiita tekemään kompromisseja. Molemmin puoleisia myönnytyksiä huivin käytössä työpaikoilla osana virka- tai työasua uskontojen yhdenvertaisuuden takaamiseksi on tehty myös muilla aloilla - esimerkiksi lentokentän turvallisuushenkilöstöllä ja terveydenhoitoalan ammattilaisilla. Tyylikkäitä, riittävän peittäviä mutta samalla yhtenäisiä virka-asua kunnioittavia huiviratkaisuja on helposti kehitettävissä. Avoimella keskustelulla erilaisista vaihtoehdoista on varmasti mahdollista löytää ratkaisu, joka täyttää sekä poliisivoimiin pyrkivien musliminaisten uskonnollisen vakaumuksen asettamat edellytykset että turvaavat poliisin virkapuvun yhtenäisyyden ja työturvallisuuden.

Katsomme, että Suomen poliisilla olisi viranomaisena ja työnantajana velvollisuus edistää yhdenvertaisuuden toteutumista ja toimia suunnannäyttäjänä muille.

Suomen Muslimifoorumi ry 22.5.2021

Lähteet:

1 Sisäministeriö, Poliisibarometri 2020, Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Sisäministeriön julkaisuja 2020:12. (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162345/SM_2020_12.pdf?sequence=1&isAllowed=y). 

2 Esimerkiksi Selvitys afrikkalaistaustaisten henkilöiden kokemasta syrjinnästä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2020. (https://syrjinta.fi/documents/25249352/0/Selvitys+afrikkalaistaustaisten+henkilöiden+kokemasta+syrjinnästä+%2 8PDF%2C+2204+kt%29.pdf/26f9e7b9-1dca-a3b6-4022- 467340922da0/Selvitys+afrikkalaistaustaisten+henkilöiden+kokemasta+syrjinnästä+%28PDF%2C+2204+kt%29.pdf ?t=1612266834768) sekä Keskinen, S. ym. Pysäytetyt - Etninen profilointi Suomessa. Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet. Helsingfors, 2018. (https://www.profiling.fi/wpcontent/uploads/2018/04/Pysaytetyt_SUOM.pdf

3 Karhunen, K. (2019). Huivi osana työasua Suomessa. Katsomukset.fi: uskonnot ja katsomukset suomalaisessa yhteiskunnassa. https://katsomukset.fi/2019/09/05/huivi-osana-tyoasua-suomessa/