Ramadan Q&A

1. Mitä ramadan tarkoittaa ja milloin sitä vietetään?

Paastoaminen ramadan-kuussa on yksi islamin viidestä peruspilarista. Käytännössä paastoaminen näkyy ruuasta ja juomasta pidättäytymisenä aamunsarastuksen ja auringonlaskun välisenä aikana. Ramadan on islamilaisen kalenterin 9. kuukausi, mutta gregoriaanisessa kalenterissa se sijoittuu joka vuosi 10–11 päivää aikaisemmaksi, sillä islamilainen vuosi perustuu kuukalenteriin.

Paastoaminen ei ole vain ruuasta ja juomasta pidättäytymistä, vaan siihen kuuluu uskonnollinen kilvoittelu: pyrkimys välttää pahoja tekoja, jotka tietenkään eivät ole koskaan suotavia. Ramadan on pyhä kuukausi, jolloin keskitytään muutenkin enemmän uskontoon. Paastoaminen opettaa miltä tuntuu niistä ihmisistä, jotka eivät kenties koskaan saa vatsaansa kylläiseksi. Ramadan on anteeksiannon, itsekurin harjoittamisen ja kärsivällisyyden opettelun aikaa. Paasto auttaa vahvistamaan itsehillintää ja opettaa kärsivällisyyttä sekä tukee kykyä irroittautua huonoista tavoista. 

2. Ketkä ovat velvollisia paastomaan?

Uskontoon perustuva paastovelvoite koskee terveitä aikuisia sekä murrosiän saavuttaneita nuoria, mutta myös pienemmät lapset saattavat haluta vapaaehtoisesti harjoitella paastoamista. Paastoaminen ei saa aiheuttaa haittaa kenellekään. Myöskään sairaana ei tarvitse paastota. 

3. Voiko ramadanpaaston aikana juoda edes vettä?

Paaston aikana ei syödä eikä juoda. Ei siis edes vettä. Paastoava kuitenkin syö ja juo hyvin illalla sekä aamulla ennen paaston alkua. 

4. Miten toimia lasten paastoamisen kanssa?

Lapsen halutessa paastota tai sen harjoittelua, tulee ottaa erityisesti huomioon heidän jaksamisensa ja vointinsa. Paasto tai sen harjoittelu ei saa aiheuttaa haittaa lapsen terveydelle. Tulee lisäksi huomioida, että harjoittelun kohdalla paaston voi katkaista aikaisemmin kuin paastopäivä päättyisi. 

5. Miten kouluissa voidaan huomioida paastoavat oppilaat?

Kouluissa, joissa on paljon muslimioppilaita, voisi ennen ramadania järjestää aiheesta vanhempainillan. Ramadanina koulussa voitaisiin järjestää esimerkiksi hyvien tekojen viikko. Tämä nivoutuu sekä ramadaniin että kaikille yhteisiin kasvatuksellisiin tavoitteisiin. 

Koulussa saattaa olla ala- ja yläkouluikäisiä lapsia ja nuoria, jotka joko harjoittelevat paastoa tai ovat paastovelvoitteisia. Paastoava oppilas ei ramadan-kuukauden kuluessa syö tai juo koulupäivän aikana, joten heillä tulisi olla mahdollisuus jäädä pois kouluruokailusta. Tälle ajalle voisi tarjota mahdollisuutta viettää aikaa muussa koulun tilassa.

On normaalia, että paastoava oppilas voi olla hieman väsyneempi, mutta muutoin paasto ei saa aiheuttaa ongelmia oppilaiden käytökseen tai koulun arkeen. Mikäli näin tapahtuu, tulee asiasta olla yhteydessä ensisijassa huoltajiin. Voimme myös Suomen Muslimifoorumissa antaa konsultaatiota tilanteissa. 

6. Mitä tapahtuu paastokuukauden päättyessä? 

Kun ramadan-kuukausi päättyy, vietetään id al-fitriä eli paastonpäättymisjuhlaa. Usein oppilaat ovat saaneet vanhempien anomuksesta kouluista päivän tai kahden vapaan. Tätä käytäntöä on syytä jatkaa ja näin mahdollistaa muslimioppilaille tärkeän juhlapäivän juhlinta. Kouluissa olisi suotavaa jo etukäteen antaa huoltajille tietoa siitä, millä tavalla vapaapäivistä sovitaan ja ilmoitetaan. 

Lisäksi koulussa voitaisiin huomioida 'id. Juhlapäivää voidaan juhlistaa yhteisesti esimerkiksi karkki- tai leffatunnin tai muun mukavan tekemisen merkeissä. 

Pienikin huomioiminen lisää kokemusta yhdenvertaisuudesta.

Mikäli et löytänyt vastausta sinua pohdituttavaan kysymykseen, voit lähettää kysymyksesi meille sähköpostitse: info@muslimifoorumi.fi

Lisää tietoa: 

Voit ladata kouluille suunnatun ramadanohjeistuksen tulostettavana pdf-tiedostona painikkeesta alla.